17. helmikuuta 2014

Vattukärtsäri. (Gluteeniton)

Keskellä koleaa talvipäivää,
kun eessä ei näy yhtään kesäpäivää
Kaiva taas kaapista jauhot ja kulhot
ja leivo pois kaikki murheen alhot
 
Eilen vietettiin leppoisaa sunnuntaipäivää. Aamu alkoi yhteisellä aamupalalla. Ne ovat nykyään meidän taloudessa melkoisen harvinaisia, kun työajat menevät kaikin tavoin ristiin. Viikonloput ovat siis aarreaikaa ja tänä sunnuntaina halusin ilahduttaa kanssa-asujaa hilpeällä aamupalaleivällä!  Leivän nimeksi tuli vaatimattomasti Dinosaurusfanin herkkuleipä!
 
 
Iltapäivällä teimme ruokaa, sillä odotimme ruokavieraita kylään. S sai viime vuonna vanhemmiltaan syntymäpäivälahjaksi wokkipannun ja lupasi jonain päivänä tehdä heille wokkiruokaa kiitokseksi. Loppujen lopuksi ruoanlaitto meni niin, että S siivosi ja minä kokkasin. Työjako oli kuitenkin ihan passeli, sillä minä olen kyllä aika huono siivoamaan, kun taas ruoanlaitto on paljon mieleisempää! Tällä kertaa ruoka onnistui ihan hyvin, vaikka pitkän vahinkohautumisen takia sen koostumus olikin aika paksua ja tukevaa. Lopputuloksesta minulla ei ole kuvaa, mutta voitte kuvitella seuraavien raaka-aineiden lopputuloksen: porkkanaa, paprikaa, bambunversoja, suppilovahveroita, kanaa, minimaissitähkiä, currya, paprikajauhetta, vuorisuolaa, pippuria, kookosmaitoa ja ... siinä se!
 
Jälkiruokana tarjoiltiin vattukärtsäriä, minkä tein samana päivänä. Leivonnaisen nimi on melko roisi, mutta kun mietin lempinimiä kääretortulle, muistin kyseisen väännöksen. Sillä nimellä meillä kotona kutsuttiin kääretorttua, joten olkoon tämäkin siis saman niminen! Koska toinen vieraista on gluteeniton, tein tämän(kin) ilman tavallista jauhoa.
 
 
Koska näppäränä likkana leikkasin tortun kahtia ennekuin olin mitannut mahtuvatko molemmat puolikkaat tarjoiluastiaan, päätyi tarjolle lopulta vain toinen puolikas. Ylläoleva kuva on siis tänään aamulla korkattu kappale, minkä koristelin ainoastaan pursotuksilla. Allaoleva puolikas taas syötiin parempiin suihin samantien eilisessä kahvipöydässä.
 
 
Ohjeen olen aikanaan ottanut täältä. Halusin kuitenkin kokeilla, minkälainen lopputulos syntyy, jos vaihdan sokerin tomusokeriksi ja vatkaan valkuaiset ja keltuaiset erikseen niinkuin tässä täytekakussa. Mielestäni valmis torttu oli hieman kuohkeampi kuin muuten, mutta hyvää tulee, vatkaa munat ja sokerit kummin tahansa!
 
 
KÄÄRETORTTU ELI KÄRTSÄRI
 
4 kananmunaa
1/2 dl tomusokeria
1 1/2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
 
Lisäksi tarvitset haluamasi täytteet. Minä käytin yhden purkin ruusunmarja-vadelmapilttiä, pakastevadelmia, vispikermaa ja vaniljarahkaa.
 
 
POHJA
 
1. Erottele huoneenlämpöisten munian keltuaiset ja valkuaiset.
2. Lisää valkuaisten joukkoon 1 dl tomusokeria ja keltuaisten kanssa 1/2 dl tomusokeria.
3. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi omassa kulhossaan ja keltuaiset kuohkeaksi vaahdoksi omassa kulhossaan
4. Lisää keltuaisvaahtoon muutama lusikallinen valkuaisvaahtoa ja sekoita varoen.
5. Siivilöi keskenään sekoitetut kuivat aineet keltuaisvaahtoon ja sekoita puuhaarukalla varovasti sekaisin
6. Lisää varovasti nostellen loput valkuaisvaahdosta
7. Levitä uunipellille ja paista +225 asteessa n. 8-10min.
8. Kun pohja on paistunut, kippaa se tomusokerilla pölytetyn leivinpaperin päälle jäähtymään.
 
TÄYTE
 
5 dl vispikermaa
200 gr vaniljarahkaa
ruusunmarja-vadelmapiltti
pakastevadelmia
 
1. Sekoita piltin kanssa haluamasi määrä vadelmia. Jos käytät pakastevadelmaa, voit lämmittää seosta hetken aikaa mikrossa, jotta se on helpompi levittää torttupohjalle.
2. Vatkaa vispikerma löysäksi vaahdoksi ja lisää rahka
3. Sekoita kermarahkaseos jämäkäksi vaahdoksi.
4. Levitä vadelmaseos jäähtyneelle pohjalle ja lisää sen päälle tasainen kermakerros
5. Kääri leivinpaperin avulla torttu rullalle ja jätä se paperille saumapuoli alaspäin
6. Kuorruta kääretorttu kermalla ja pursota lopulla haluamiasi kuvioita kääretortun pintaan
7. Halutessasi voit vielä koristella luomuksesi vadelmilla sekä gluteenittomilla piparinmuruilla.
 
Anna leivonnaisen asettua jääkaapissa ennen tarjoilua noin puoli tuntia.
 
 
Tällä ohjeella ja näillä aineksilla tortusta tuli hyvä ja mehevä. Kirpeät vadelmat ovat mielestäni hyviä enkä kaivannut mukaan mitään makeuttajaa. Halutessasi voit kuitenkin sekoittaa sokeria vadelmien joukkoon, jos haluat tehdä hieman makeamman tortun.
 
 
Rakas Elma-koiramme vartioi ja nuuhki kärtsärin tarkkaan, hähää. Eipä kuitenkaan ehtinyt maistaa, vaikka muuten onkin kovin sukkela liikkeissään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä tuumit?